La bibliothèque numérique kurde (BNK)
Retour au resultats
Imprimer cette page

Kurdistan Itsenäisyyden Kynnyksellä?


Auteurs : |
Éditeur : Kleio Date & Lieu : 2013, Helsinki
Préface : Pages : 388
Traduction : ISBN : 978-951-37-6420-3
Langue : FinnoisFormat : 145x210 mm
Code FIKP : Liv. Fin. Koi. Kur. N°1548Thème : Général

Présentation
Table des Matières Introduction Identité PDF
Kurdistan Itsenäisyyden Kynnyksellä?

Kurdistan Itsenäisyyden Kynnyksellä?

Kristiina Koivunen
Welat Nehri

Kleio


Lähi-idän alkuperäiskansoihin kuuluvat kurdit ovat eläneet Kur-distanissa tuhansia vuosia. Historian saatossa he ovat kärsineet suurvaltojen keskinäisistä konflikteista ja sopimuksista. Kurdikysymyksestä tuli jäätynyt konflikti ensimmäisen maailmansodan aikoihin Ottomaanien imperiumin hajotessa. Toista maailmansotaa seurannut kylmä sota on ohi. Nyt on aika tarttua ratkaisematta jääneisiin ongelmiin, joista kurdikysymys on haastavimpia.

Itsenäisyytensä puolesta taistelevan kansan kohtalo sai uuden käänteen Persianlahden sodan jälkeen parikymmentä vuotta sitten. Arabikevät Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa sekä sosiaalisen median kasvava suosio vaikuttavat myös Kurdistanin eri osissa.
Kurdikysymys on kuin umpisolmu, jonka avaaminen rauhoittaisi poliittisen ilmapiirin Turkissa, Iranissa, Irakissa ja Syyriassa.
Keitä ovat kurdit? Mitä tarkoitetaan kurdikysymyksellä? Mitä yhteistä ja eroja on kurdeilla ja suomalaisilla? Miksi Lähi-idän neljänneksi suurin kansa ei ole pystynyt perustamaan omaa valtiota? Tapahtuuko se tulevaisuudessa? Kirjassa seikkaillaan kurdien historian ja kulttuurin parissa ja etsitään vastauksia suomalaisia lukijoita askarruttaviin kysymyksiin.


Kristiina Koivunen on toiminut tutkijana ja kirjoittanut kurdeista toistakymmentä vuotta. Koivusen väitöskirja The Invisible War in North Kurdistan tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2002. Hän on asunut Etelä-Kurdistanin itsehallintoalueella kolme vuotta ja työskennellyt opettajana ja tutkijana Silemanîn yliopistossa.
Koivusen kirja The Kurds - A Nation of Genocides julkaistiin vuonna 2013 Tukholmassa ja Kurdistanissa. Hän on kirjoittanut kurdeista runsaasti lehtijuttuja ja neljä suomenkielistä tietokirjaa: Teetä Kurdistanissa (2001). Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkki (2006). Serhildan, kurdien kansannousu Vartissa (2007) ja Taireilijatreffit sota-alueella (2009).

Welat Nehri on kurdi, kotoisin Itä-Kurdistanissa sijaitsevasta Urmiyen kaupungista. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1991 ja toimii aktiivisesti Suomen kurdien yhdistystoiminnassa. Työn ohessa Nehri on toiminut kurdien äänenkantajan Kurdistan.fi-verkkopalvelun päätoimittajana vuodesta 2008. Lisäksi hän kirjoittaa Kurdistanin tilannetta ja kurdikysymystä käsitteleviä artikkeleita eri tiedotusvälineisiin. Nehri on valmistunut diplomi-insinööriksi teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2008.
Nehrin suvulla on pitkä historia taistelussa kurdien vapaudesta ja itsenäisyydestä. Sheikki Ubeydulla Nehrin johtama kansannousu itsenäisyyden puolesta 1880-luvun alussa ava-si kunnioitetun sivun suvun historiassa. Niistä ajoista lähtien kurdien taistelu on jatkunut kohti seuraavaa sivua, itsenäistä Kurdistania.



ESIPUHE


Kurdit ja Kurdistan mainitaan yhä useammin tiedotusvälineissä, mutta maan tapahtumat ovat saaneet vähemmän huomiota kuin Egyptin, Turkin ja Syyrian levottomuudet. Kurdistanissa on menossa yhtä tärkeitä ja kauaskantoisia muutoksia kuin muuallakin Lähi-idässä, mutta ne eivät näytä yhtä dramaattisilta kuin Kairon Tahrir-aukion tai Istanbulin Taksimin mielenosoitukset. Tiedotusvälineiden huomion ulkopuolella kurdien taistelu oikeuksiensa puolesta etenee kohti uusia keinoja ja foorumeja.
Suomalaiset tuntevat sympatiaa kurdeja kohtaan, onhan kansojemme historiassa suuren naapurin vallan alla monia traagisia yhtäläisyyksiä. Suomalaisten kiinnostuksesta huolimatta kurdeista ei ole ollut ajan tasalla olevaa yleisteosta. Siksi päätimme tarttua toimeen ja korjata tämän puutteen. Iloksemme Edita kiinnostui aiheesta. Kustannustoimittaja Matti Lehtisen rentoja kärsivällinen ote työhön helpotti urakkaamme. Aloitimme kirjan kirjoittamisen syksyllä 2012, ja käsikirjoitus valmistui seuraavan vuoden syyskuussa. Vuoden aikana kaikissa Kurdistanin osissa on tapahtunut paljon, ja kiinnostus kurdeja kohtaan on lisääntynyt.

Tämä kirja on syntynyt vuosien työn ja pohdiskelun tuloksena. Olemme molemmat seuranneet kauan kurdikysymystä ja tehneet yhteistyötä kymmenien, ehkä satojen ihmisten kanssa. Kiitämme perheitämme ja ystäviämme saamastamme kannustuksesta, tuesta ja tiedosta, jotka ovat tehneet tämän kirjan mahdolliseksi. Kirjassa käyttämistämme kuvista, runoista ja niiden suomennoksista ja kirjallisista lähteistä kiitämme niiden tekijöitä. Erityisesti haluamme kuitenkin muistaa ystäviämme, jotka ovat poistuneet keskuudestamme viime vuosina: Kurdistanin entinen kulttuuriministeri Felakedin Kakeyf
(1943-2013), professori Göran von Bonsdorff (1918-2009), Suomen Rauhanpuolustajien aktiivinen jäsen Terttu Ahokas (1947-2005), kurditaitelija Rehber Celal Mameș (1953— 64.1998) ja Suomessa useita vuosia asunut Erender Dogan (șahan Farașin, 1974-2005).

Kurdien taistelu oikeuksiensa puolesta on nyt intensiivi-sempää kuin koskaan ennen. Yli vuosisadan kestäneen aseellisen taistelun rinnalle on noussut oikeuksien ajaminen väkivallattomalla kansalaistoiminnalla. Valitettavasti on suuri vaara, että aseellinen taistelu tulee silti voimistumaan. Tämän kirjan ollessa viimeistelyvaiheessa ihmisiä kuoli joka päivä taisteluissa Länsi-Kurdistanissa. Muissakin Kurdistanin osissa on suuri vaara väkivaltaisuuksien lisääntymisestä.

Samalla kun toivomme, että kurdikansalle koittaisi vihdoin oikeudenmukainen rauha ja itsemääräämisoikeus, omistamme tämän kirjan Kurdistanin vapauden puolesta henkensä menettäneille ihmisille.

Tukholmassa ja Helsingissä 11. syyskuuta 2013
Kristiina Koivunen ja Welat Nehri



Johdanto

Tämä teos ilmestyy aikana, jolloin kurdikysymys ja paineet sen ratkaisemiseksi ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin kurdien historiassa. Heinäkuun 24. päivänä 2013 tuli kuluneeksi 90 vuotta Lausannen sopimuksesta, jossa kurdien tämän päivän kärsimyksiin johtanut Kurdistanin jako neljän maan kesken sinetöitiin. Edellisestä kurdien kannalta kohtalokkaasta hetkestä, Kurdistanin ensimmäiseen jakoon johtaneesta £alderanin sodasta tulee kuluneeksi 500 vuotta vuonna 2014.

Kurdien taistelu vapauden, ihmisoikeuksien, itsehallinnon ja itsenäisyyden puolesta jatkuu tauotta. Heidän matkansa kohti kurdimaiden rajoja ylittävää yhteistyötä on kulkenut vaikeita polkuja, mutta päämäärä on päivä päivältä lähempänä. Kurdien kansallisidentiteetin vahvistuessa he eivät ole valmiita tyytymään 500 vuoden takaisessa sodassa ja 90 vuoden takaisessa suurvaltojen käsikirjoittamassa sopimuksessa määrättyyn kohtaloonsa. Kurdistanin poliittinen kenttä on hakemassa yhteistyömuotoja. Kurdit tukevat toisiaan keinotekoisista rajoista piittaamatta. Uusi sukupolvi kokee Kurdistanin jaetuksi neljän valtion kesken ja kutsuu maataan Pohjois-, Itä-, Etelä-ja Länsi-Kurdistaniksi.

Kurdistania hallitsevat valtiot, joita kutsumme tässä kirjassa kurdimaiksi, ovat suurten muutosten kourissa, kuten koko Lähi-itä. Kurdit mainitaan yhä useammin uutisissa, mutta heistä ei kerrota paljon. Kertoessaan Turkin, Iranin, Irakin ja Syyrian tapahtumista tiedotusvälineet tarkastelevat harvoin tilannetta kurdien näkökulmasta. Sekasortoisen Irakin ja sisällissodan kourissa olevan Syyrian levottomuudet eivät ole estäneet kurdeja pitämästä alueitaan rauhallisina. Poikkeus ...




Fondation-Institut kurde de Paris © 2024
BIBLIOTHEQUE
Informations pratiques
Informations légales
PROJET
Historique
Partenaires
LISTE
Thèmes
Auteurs
Éditeurs
Langues
Revues